Kotihoidon asiakas käynneillä olen yrittänyt kiinnitää entistä enemmän huomiota siihen ihmiseen tai ihmisiin siellä omissa kodeissaan. Asiakas kohtaamisiin ei aina ole riittävästi aikaa ja tämä tuo ainakin itselleni sitä riittämättömyyden tunnetta. Kotikäynneillä pyrin ainakin siihen ettei asiakas sitä kiirettä tunnistaisi. Pienet huomiot käynnillä ovat mielestäni tärkeitä.
Esim. vaikka kynsien hoidon lomassa jutellut muistisairaalle, että nyt voisi laittaa kynnet hienoksi ja samassa asiakkaan omaishoitaja alkaa kertomaan kuinka vaimo on ennen ollut innokas laittamaan itseään, eikä mihinkään voinut lähteä ettei vähän olisi huulilla ollut punaa, tai silmäluomilla väriä.Vaimo tämä muistisairas innostuu myös juttelemaan asiasta, ja mikä parasta hänen kasvoiltaan näki tyytyväistä hymyilyä.
Toinen esim. juttelen asiakkaan kanssa töiden lomassa ja rupean kyselemään toiveita ja hän kertoo kuinka olisi kiva vielä lukea kirjoja mutta kun tuo näkö haittaa, sanoi oleen ennen kova lukemaan. Hänellä on silmä lasit käytössä ja ilman muuta siinä heräsi keskustelu että olisiko asialle jotain tehtävissä uudet lasit tai jotain muuta. Jälkeen päin mietin kuinka sitä tätä työtä monesti tekee niin rutiinin omaisesti suorittaa ne tietyt tehtävät antaa lääkkeet , hoitaa haavat ja se ihminen on siinä jota kuuntelemalla enemmän kohtaamisista tulee molemmille jotain mikä tekee asiakkaan elämään ja työntekijän työhön rikkautta ja iloa molemmin puolin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti