tiistai 4. helmikuuta 2014

Kyläilyjä

Mitä ihania kohtaamisia/kyläilyjä on mahtunut näihin kuukausiin ja erityisesti viime viikkoihin. Iloa, naurua,itkua ,surua, epävarmuutta, onnistumisen riemua, toivoa,rakkautta, luopumista... Ihania uusia persoonia on kohdattu.
Kyläilyt on opettaneeet ehkä minua itseäni eniten. Tapaamisten aikana tutustuu asiakkaisiin aivan uudella tavalla ja itse on paljon avoimempi, herkempi kuulemaan. Hoitajan rooli jää taka-alalle on helpompi koskettaa toista ihmistä.
Asiakkaat ovat leiponeet itse, valmistaneet pirtelöä. Keittiön pöydän ääressä odotellaan ja seurataan minkälaisia autoja liikkuu, joko tulee tuttu auto. Ulko-ovet tullaan avaamaan. Ja kun meneekin yllättäen kylään vieno hymy paljastaa, että on toivottu vieras.
 Eräs asiakas sai itselleen varmuutta ja uskallusta liikkua&kuntouttaa itseään muutamalla valmennuskäynnillä. Käynnit ei täyttäneet mitään kriteerejä. Tein ne silti. Ennen näitä käyntejä asiakas soitti useasti eri terveydenhuollon pisteisiin ja kävi useita kertoja vastaanotoilla apua saamatta. Hän tarvitsi vain valmentajaa. Ei olisi kauaa tarvinnut ja hän olisi saavuttanut riittävän surkeusindeksin ja kriteerit olisi täyttyneet.
"Lottovoitto on unelmani saisin ostaa vihdoin mieleiseni asunnon" Lottovoitto kelpaisi minullekin ensin kai pitäisi lotota

1 kommentti: